tiistai, 8. tammikuu 2008

make your mind, pösilö

ilman työtä, harrastuksia, autoa.
no jokunen kaveri on.

pompsahdin intistä liian varhain pois. kuljin siellä rätti silmien päällä, tietämättömänä kohta eteeni avautuvasta vapaudesta. nyt olen puulla päähän lyöty ja istun kotona pyöritellen peukaloita.
olisi syytä skarpata. menenkö töihin, lennänkö pois täältä vai hankkisinko tyttöystävän.
liian monta voimavaroja vaativaa projektia.

 

ehkä heitän noppaa.
nopalla ei olisi auktoriteettia päättää ja toisaalta jokainen noista vaihtoehdoista on liian yksiulotteinen. pitäisi löytää symbioosi. siispä jahkailen. koko kuusikuukautisen.

kunnes ollaan taas opiskeluputkessa.

lauantai, 8. syyskuu 2007

Ei otsikkoa

Aloitetaan lyhyesti. Olen nuori, koulutyönsä loppuun saattanut nuori jolla on unelmia tulevaisuudelle. Minua hämmästyttää kuitenkin kuinka minulle kasataan mustia leegopalikoita horjuvien unelmieni ja kaukana siintävän taivaanrannan väliin. Unelmoin matkustamisesta kauas mutta olen kiikissä lakipykälien sanelemissa pakotteissa.
Haluaisin keinua riippumatolla tyynen valtameren rannalla, mutta minut sijoitetaan rautaiselle sängylle harmaan kasarmin sisään. Pirullisinta tässä kuviossa on, että tämä rakennelma unelmieni edessä paljastetaan vain kun olen tauolla minulle valmistetusta aivopesusta. Ohjelman ollessa kesken se tuntuu näkymättömältä, koska olen liian uupunut nähdäkseni muurin edessäni.

Nyt silmäni ovat kuitenkin taas auki ja virkeät.
Vaikka asepalvelus kestää minimissään vain kuusi kuukautta, se tuntuu valtavalta betoniporsaalta keskellä polkua oman itseni löytämiseen. Henkisellä tasolla se turruttaa nuoren miehen tyytymään asemaansa systeemin yhtenä rattaana ja jättää hyvin vähän mahdollisuuksia itsensä kehittämiseen. Vaihtoehtona on vuosi pakkotyötä yhteiskunnan eteen joka antaa itsenäisyyttä pieninä muruina mutta sitoo vastaavasti nuorta pitemmäksi aikaa. Jos kumpikaan ei miellytä, suljetaan yksilö vankilaan ja laitetaan asiakirjoihin merkintä valmistusvirheestä.

Mielettömintä tässä kaikessa on että se on olemassa vain meidän ihmisten toisiimme kohdistaman epäluottamuksen ja harhojen vuoksi. Jäänkin seuraavaksi pohtimaan mistä tälläinen norsunluutorni on kasattu. Palaan asiaan kun saan piirustukset valmiiksi.